Logistiikka-alan toiminta digitalisoituu yhä enemmän ja Suomi on tässä kehityskulussa edelläkävijämaa. Meillä ovat sähköiset rahtikirjat valtaamassa nopeasti alaa, mutta Itä- ja Keski-Euroopan maiden suuntaan pitää vielä operoida paperisilla rahtikirjoilla ja joissakin maissa esimerkiksi kirjanpitolainsäädäntö saattaa edellyttää paperisia dokumentteja.
– Suomalainen lainsäädäntö on kyllä ajassa kiinni, mutta toimintaa on kerta kaikkiaan tehostettava, jotta pysymme kilpailussa mukana ja digitalisaatiolla on tärkeä rooli tässä. Eri toimijoiden välinen kanssakäyminen on saatava sähköiseksi, näkee Antti Hyödynmaa tilanteen.
Päivittäisessä viestinnässä Antti kertoo puhelimen ja sähköpostin olevan vielä toistaiseksi keskeisiä välineitä, sillä sähköposti on helppo vuorovaikutusväline ja siitä jää molemmille viestit muistiin. Puhelin taas edustaa sellaista henkilökohtaista palvelua, jota LAGO haluaa digitalisaatiosta huolimatta tarjota asiakkailleen. Arkipäivää alkavat olla yhä etenevässä määrin erilaiset suorat tiedonvälitysjärjestelmät, jotka ovat yhteydessä toisiinsa. Esimerkiksi logistiikkakeskuksissa lähetykset voivat kommunikoida autono- misesti terminaalin keskusjärjestelmän kanssa käyttäen RFID-tunnisteita. Tämä nopeuttaa rahdin kulkua valtavasti.
– Uskoisin, että seuraavan kymmenen vuoden kuluessa siirrymme Euroopassa täysin sähköisiin rahtikirjoihin ym. dokumentteihin, joskin tämä riippuu myös lainsäädännön kehityksestä eri maissa. Nyt kun ihmiset ovat tottuneet nopeaan palveluun ja sähköiseen datan siirtoon, on hassua, että meidän alallamme saatetaan vielä kulkea paperinivaskat kainalossa tiskiltä toiselle.
Oma IT-järjestelmä auttaa palvelemaan
LAGO on aloittanut IT-järjestelmän kehittämisen yhdessä merkittävän puolalaisen ohjelmistotalon kanssa. Järjestelmää kehitetään, jotta LAGO voisi palvella asiakasta paremmin prosessin alusta loppuun.
– Oman järjestelmämme avulla voimme mukautua aina asiakkaan tarpeisiin, eikä toisin päin. Nopeus, helppous, tarkkuus ja tehokkuus tulevat nousemaan uudelle tasolle IT-palvelumme edustaessa alan kärkeä.
Mutta miten digitalisaatio tulee vaikuttamaan logistiikan arkeen? Koska esimerkiksi autonomiset rekat kuljettavat rahtia Euroopan tieverkossa?
– ”Robottirekat” ovat vielä joskus arkipäivää, mutta vielä on liian vaikeaa veikata koska. Kehitys on jo käynnissä ja se etenee hyvää vauhtia. Itse asiassa teknologia autonomiselle liikenteelle on jo aika pitkälti olemassa. Sitä testataan ja parannellaan koko ajan. Voi olla, että pian esimerkiksi logistiikkakeskusten ja satamien tai lentoterminaalien väliset ajot tapahtuvat ilman kuljettajia. Maantieliikenteen puolella veikkaisin kehityksen kulkevan ns. autonomous platooning -järjestelmän kautta, eli pieninä rekkakolonnina ihmisen tarkkailussa ja kontrollissa. Mutta ennustaminen on vaikeaa, etenkin tulevaisuuden.